maanantai 26. marraskuuta 2018

27.11.2018 tiistai

Tässä youtube-linkki australialaisnaisen selitykseen ääntämisen eroista Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Seppo sen löysi, kun oli aikansa kuunnellut minun "paasausta" ääntämisestä.

ääntämiseroja


Sunnuntaisen museovierailun jälkeen ja jo siellä kävellessä ja katsellessa tulin ajatelleeksi näitä alkuperäiskansoja ja niiden tapoja ja elämää. Tulin siihen tulokseen, että alkuperäiskansat, suomalaiset yhtenä näistä, ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia riippumatta siitä, minkälaisessa ympäristössä ovat aikanaan eläneet. Kokoontumistilat aina viimesen päälle, niinkuin tämäkin maorien kokoontumistalo.

Kaikkia heitä yhdistää halu koristautua, luoda mukavat asumisolosuhteet ja valmistaa mahdollisimman toimivia ja käyttökelpoisia työkaluja jokapäiväisen elämän sujuvoittamiseen -  niistä raaka-aineista, joita kullakin on ollut lähiympäristössä saatavilla. Suomalaiset ja saamelaiset tekivät kaikkea mahdollista puusta ja puunjuurista/-kuoresta, eläinten ja kalojen luista ja nahkoista yms, mitä (Suomen) Pohjolan luonto heille tarjosi, kun taas vaikkapa maorit valmistivat työkalunsa ja korunsa puusta ja kasvikuiduista, eläinten ja kalojen luista ja hampaista, simpukan kuorista ja niin edelleen.

Ihmiset ovat aina halunneet koristautua. Maorit tekivät koruja kauniista ja värikkäistä simpukankuorista, saamelaiset ja suomalaiset vaikkapa poronluista ja karhunhampaista. Taidolla tehtyjä, pienenpieniä yksityskohtia ja koristeluja ommellen ja sitoen tai kutoen. Jopa kauneusajatuskin on varsin samanlainen, jos ei nyt ihan niitä hurjimpia niskanvenyttäjiä ja lävistyksiä oteta lukuun.

Työkalut, metsästysvälineet ja keittiötarvikkeetkin varsin samanlaisia kaikilla. Ihmeellistä! Ja niin mielenkiintoista, että pitäiskö vielä ennen eläkkeelle jäämistä vaihtaa alaa antropologiaan ja kulttuurintutkimukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti